Guide of competence and knowledge management

The eOSMO project was carried out in North Karelia in 2009-2011. The aim of the project was to develop knowledge management in the involved organisations. As a result of development work, different tools for knowledge management were created, which were compiled as the guide of knowledge management. The guide was drawn up to support knowledge management and leadership as well as development work in different fields and in companies of a different size. The guide at hand introducing a short course to knowledge management is designed for all of you that are interested in developing knowledge management and leadership. The aim of the guide is to help the reader develop knowledge management and leadership in his/her own organisation. With the instructions and examples described in the guide, it is possible to create a model and tools for knowledge management in each organisation. The original guide was in Finnish. This version in English is a summary of the original guide. The translation has been carried out in the Sis Catalyst project funded by the European Commission. The project is administered by Karelia University of Applied Sciences

Vesitiiviin teräsbetonialtaan rakenteiden suunnittelu

Vesitiiviitä teräsbetonirakenteita käytetään mm. suurta lujuutta vaativissa nestesäiliöissä ja altaissa sekä pohjavedenpinnan alapuolisissa rakenteissa. Vesitiiviiden rakenteiden suunnittelu on haastava prosessi, jossa pitää kiinnittää erityistä huomiota rakenteen käyttöikään sekä tiiviisiin saumaratkaisuihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä erityispiirteitä liittyy vesitiiviiden teräsbetonirakenteiden suunnitteluun. Tavoitteena oli myös mitoittaa esimerkkikohteen vesitiiviin altaan rakenteet. Työssä perehdyttiin vesitiiviydestä ja betonirakenteiden suunnittelusta kertovaan kirjallisuuteen, standardeihin ja ohjeisiin. Lisäksi käytiin läpi maanalaisten vesitiiviiden betonirakenteiden suunnitteluun oleellisesti liittyviä asioita, kuten käyttöikäsuunnittelua, tiiviysluokkia ja halkeilun hallintaa sekä maan- ja pohjavedenpainetta. Työssä esiteltiin myös eurokoodin mukaiset mitoituskaavat taivutus-, leikkaus- ja halkeamamitoitukselle sekä mitoitettiin esimerkkirakenne. Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin kasattua tietoa monista eri lähteistä vesitiiviiden teräsbetonirakenteiden suunnitteluun liittyen. Työtä tehtäessä huomattiin, että näitä rakenteita suunniteltaessa täytyy ottaa monia eri asioita huomioon. Esimerkiksi käyttöikäsuunnittelulla on iso merkitys vesitiiviiden rakenteiden pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen. Käyttöikäsuunnittelussa merkittäviä asioita ovat mm. oikean rasitusluokan valinta sekä halkeilun hallinta. Esimerkkirakennetta mitoitettaessa huomattiin, että vesitiiviys luo omat vaatimuksensa rakenteiden mitoituksessa halkeilun hallintaan

Sopimustuotantoon valmistautuminen: Maitotilayrittäjien näkemyksiä

Maidonkulutus on laskenut edeltävinä vuosina, ja maitotilayrityksiä on lopettanut tuotantonsa. Suomessa merkittävä osa maitotilayrittäjistä siirtyi maidontuotannossa sopimustuotantomalliin, kun Valio otti sopimustuotannon käyttöön vuonna 2021. Sopimustuotannon seurauksena maitotilayrittäjien täytyy pystyä hallitsemaan meijeriin lähetettävän maidon määrää heille asetetun sopimusmäärän puitteissa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää käytännön keinoja, joilla meijeriin lähtevän maidon määrää voidaan hallita. Tavoitteena on selvittää miten maitotilayrittäjät valmistautuvat sopimustuotantoon. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on: Millaisia keinoja maitotilayrittäjillä on hallita meijeriin lähetettävän maidon määrää? Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla maitotilayrittäjiä. Pyrkimyksenä oli saada haastateltavilta heidän omia subjektiivisia kokemuksiaan, eli millaisia keinoja heillä on rajoittaa maidon määrää ja tästä syvän ymmärryksen saamiseksi käytettiin opinnäytetyössä laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Tutkimuksen aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällön analyysiä. Maitotilayrittäjän keinoja vaikuttaa meijeriin lähetettävän maidon määrään ovat: poikimavälin säännöllistäminen, eläinaineksen jalostaminen, maitomäärän kontrollointi, tuotospotentiaalin hyödyntäminen, kokonaisvaltainen johtaminen, tarkoituksenmukainen ruokinta ja vasikoiden kasvatusmenetelmien muuttaminen. Opinnäytetyön tulosten perusteella johtopäätöksenä esitetään, että merkittävä osa maitotilayrittäjistä kokee poikimavälin säännöllisyyden tärkeimpänä toimintatapana meijeriin lähetettävän maitomäärän kontrollointiin. Maitosektorin sopimustuotannosta on tällä hetkellä saatavilla rajoitetusti tutkimustietoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että aihetta olisi syytä tutkia myös laajemmin. Aihetta voisi tutkia seuraavaksi kvantitatiivisen menetelmän näkökulmasta, sillä se muodostaisi laajemman käsityksen sopimustuotannon käyttöönotosta maitosektorilla